Korjausrakentamisen näyttö

Kuluneen reilun kuukauden aikana olemme Rebekan kanssa harjoitelleet korjausakentamisen työtehtäviä kerrostaloasunnossa Nurmeksen Itäkaupungissa. Kohde on tarjonnut meille paljon uutta kokemusta, etenkin tapetoinnin osalta. Itse koen paljon kehittyneeni myös itsenäisessä työskentelysää työparini poissaolojen aikana. 

Aikaisempaa kokemusta korjausrakentamisesta ennen tätä kohdetta minulla on lähinnä vanhempieni omistamasta kiinteistöstä, jossa on tapahtunut vesivahinko. Kyseisen kohteen lattiaa kaivoimme isäni kanssa auki ja tuulettumaan ensimmäisen opiskeluvuoteni syksyllä. Vaikka, sinänsä työnkuva ei silloin ollut laaja, kertyi työtunteja rutkasti eristeenä olevan purun poiskärräämisen vuoksi.

Itäkaupugin työkohteessa aloitimme hommat tapetinpoistolla, mikä ei ollut millään tasolla nopea työ. Työntekoa hidasti pääasiassa puutteelliset pohjatyöt, minkä vuoksi tapetti oli lujasti betonissa kiinni. Seinä oli myös täynnä kuoppia, naarmuja, vanhoja ruuvinreikiä, halkeamia ja sortuneita kulmia, minkä vuoksi tasoitustyö ennen pohjamaalausta oli runsastöistä. Toisaalta oli hyvä, että samoja työtekniikoita pääsi kehittämään pitkäjänteisesti ja ne jäivät paremmin mieleen. 

Opin, että taskulampun käyttö epätasaisuuksien etsinnässä on todella kätevää. Myös pintojen siveleminen sormin auttoi hahmottamaan kuinka paljon työstettävää vielä oli jäljellä (jos epätasaisuus tuntuu sormin, se todennäköisesti myös näkyy uudesta tapetista läpi.

Alla pari kuvaa keskeneräisistä pohjatöistä (suurin osa tapetista poistettu, valkoiset läikät ovat tasoitetta):

Kun vanhat pinnat oli saatu siisteiksi, maalasimme pohjamaalilla huoneet, jotka tultaisiin tapetoimaan. Uudella pintamaalilla käsittelimme eteisen ja ikkunaseinät. Maalaus sujui hyvin, joskin tekniikan löytyminen telalla niin, ettei telanjäljet näy, oli alkuun haastavaa.

Olohuone:

Makuuhuone:

Keittiön ikkunaseinä, jossa näkyy yksi hajonnut seinäpinta:

Hajonneen alueen korjasimme seinältä poistamalla kaiken irtonaisen. Kyseisen halkeaman päälle tuli myöhemmin poikien tekemä panelointi, joten sitä ei tarvinnut täyttää tasoitteella.

Uudelleen maalattu eteinen:

Kun pinnat oli käsitelty maalaamalla ja tehty suurempi välisiivous, oli tarkoitus aloittaa tapetointi. Työparini jäi sairaslomalle, joten sain harjoitella yksin tekemään kuviokohdistettua tapetointia. Kuvio oli melko pikkutarkka, joten etukäteen työn aloitus jännitti hieman. Loppujen lopuksi sain koko seinän yhtä kapeaa osiota vaille valmiiksi päivässä, eikä kuvion kanssa ollut ongelmia. Tämä tapetti oli helppoa saada asettumaan kauniistii, varsinkin kun liisterin sai levittää suoraan seinälle. Ainut huomauttamisen aihe oli se, että tapetit menivät yhden sauman kohdalla pienen matkan päällekkäin. Päällekkäin meno ei kuitenkaan näy silmällä katsoen, joten se ei käytännössä haittaa.

Loput tapetit olivat vettymään laitettavia, perinteisiä tapetteja. Niiden käsittely vei enemmän aikaa ja vaati opettelua, mutta lopulta muuttui sujuvaksi sekin, kun oppi hahmottamaan parhaimman vettymisajan suhteessa omaan työtahtiinsa.

Makuuhuoneen ja olohuoneen seinät, tapetinleikkuupöytä ja työvälineitä:

Tapetoimani olohuoneen seinä valmiina (erottuu huonosti vaalean tapetin takia):

Olohuoneessa tapetoinnin nurkka piti korjata (leikata auki ja tehdä puoli uudestaan, jotta tapetti asettui oikeasti nurkkaan, eikä jäänyt ilmaan):

Lopuksi kun tapetointi oli valmis, asensimme kukkalaudan paikalleen makuuhuoneen ikkunan alle, maalasimme vaatehuoneen putkineen ja asensimme alla olevan kuvan mukaiset valkeat kattolistat osaan huoneista taulujen ripustusta varten. Työkoneena käytimme luonnollisesti iskuporakonetta, jonka käyttö sujui hyvin, lukuun ottamatta yhtä seinän sisällä olevan harjateräksen takia pilalle mennyttä terää. 

Roskakatoksen valmistuminen, laattaseinien purkua ja siivousta

Pitkän väkerryksen jälkeen saimme vihdoin roskakatoksemme valmiiksi. Vinolaudat ritilikköjen alle veivät kaikista eniten aikaa ja olivat vaikeimpia toteuttaa, sillä vuolutyö vei aikaa ja oli tarkkaa.

Vaikeuksia tekemämme oven asentamisessa aiheutti rakennelman metallirungon vinous. Kiskot oli vaikea saada menemään samassa linjassa oven ylä- ja alapäästä, eikä alakiskon suunnittelu ollut yksinkertaista. Lopputulos oli kuitenkin toimiva ja olimme tyytyväisiä suunnittelemaamme ovimalliin. 

Uutena työtehtävänä saimme kokeilla rälläköintiä (katkaisu) , kun yläkiskoa piti lyhentää. Rälläköinti ei tuottanut ongelmia, vaikka sitä etukäteen hieman mietimme.

Alla kuvia valmiista rakennelmasta, ulkoverhous- ja kattotyön näytöstä saimme arvosanan 2 (arviointi 1-3). Olimme itse lopputulokseen melko tyytyväisiä.

Näytön valmistumisen jälkeen olemme purkaneet Rebekan kanssa kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä laatoitusseinää raksahallista. Puolet seinistä puhdistimme hiomalla &  puolet liottamalla ja hankaamalla. Liotus & hankaaminen oli toki hitaampaa, mutta onnistui sekin. Alla kuva kastellusta seinästä, josta on jo poistettu laatat ja suurin osa laastista.

Tarkoituksenamme oli ensin harjoitella seinille laatoitusta ja kerkesimmekin jo laittaa laudat seinien alaosiin. Saimme kuitenkin tietoomme, että aloitamme huomenna korjausrakentamisen näytön teon kerrostaloasunnossa, joten jatkamme laattaseinien työstöä mahdollisesti joskus myöhemmin.

Työssäoppiminen (roskakatoksen edistys)

Katon purkamisen jälkeen asensimme paikoilleen kakkosneloset ja muut tulevaa kattoa kannattelevat puuosat. Opettajalta saimme apua katon laskun suunnittelussa ja sen toteutuksessa, mutta kakkosneloset asensimme reunimmaisia lukuunottamatta Rebekan kanssa kahdestaan. Onnistuimme linjalangan kanssa saamaan puut todella hyvin samaan linjaan ja hetken pohtimisen jälkeen, myös sivusuunnassa olivat sijainti ja suoruus hyvin paikoillaan. Tätä osaa rakentamisesta ei ole tarvinnut korjata ollenkaan, joten pohjatyö katon suhteen onnistui jopa odotettua paremmin.

Seuraavaksi siirryimme kiinnittämään raakapontteja, mikä onnistui työhön ohjeistuksen jälkeen hyvin ja rivakasti. Naulata sai enemmän kuin tarpeeksi, mikä oli hyvää harjoitusta. Teimme työnjaon niin, että minä naulasin ja Rebekka sirkkelöi raakapontit sopivan pituisiksi. 

Olimme päivän loppuun mennessä valmiita tämän katon osan suhteen, joten saimme tyytyväisinä levittää pressun paikalleen. Ainut ongelma oli, että loppupäivän ajan satoi melko rankasti ja jouduimme silti asentamaan raakapontteja tällöin paikalleen. Raakapontit eivät toki turvonneet mahdottoman paljon (pyrimme koko ajan suojaamaan valmista osaa mahdollisimman paljon pressun avulla), mutta kuitenkin sen verran, että sirkkelöidessä esiintyi jonkin verran aaltoilua puumateriaalin ollessa eri tasoilla. Onneksemme aaltoilu peittyi melkolailla täysin reunapeltien ansiosta myöhemmin, ja katon kosteus kerkesi kuivaa paneloidessamme rakennuksen yläosaa ennen huopien asennusta.

Välityönä kerkesimme työmaalta poissaollessamme rakentaa ampumaradalle pienen hyllyn, josta tuli siisti ja toimiva, joskin melko raskas:

Alla kuvia raakaponttien reunojen sirkkelöinnistä ohjurilaudan asennuksen muodossa. Vaikeinta tässä työvaiheessa oli katon suorakulmaisuuden miettiminen mittojen pohjalta. :

Välissä rakensin poikien kanssa väliaikaisen katoksen koulun katolle suojaamaan vuotavalta vedeltä. Katoksesta tuli ohjeistuksen mukainen ja toimiva. Alla kuvia elementeistä ja katoksesta ennen reivapuita  & pressuja.

Raakaponttien asennuksen jälkeen rakensimme katokseen yläpaneloinnin. Takasivun jouduimme tekemään kahdesti, sillä asiakas halusikin yhtenäisen näköiset etu -ja takaosat. Muuten työskentely eteni hitaasti, mutta varmasti. Sivuissa ja riittipohtimista ja askartelua, mutta lopputulos oli hyvin siisti, ilmeisesti myös asiakkaan mielestä.

Rebekan ollessa poissa, asensin yhtenä päivänä katon reunapellit. Työ oli helppoa, nopeaa ja mukavaa kun oikeanlainen työtaktiikka löytyi. Vaikeinta oli kulmaosien tekeminen, mutta myös niistä tuli yllättävän siistit. Tätä työvaihetta sain myöhemmin vielä kerrata poikien katoksen katolla.

Räystäslaudat kiinnitimme osittain  ennen -ja osittain jälkeen peltien laiton. Niiden sirkkelöinti (kuva alla) ja asennus onnistui melko mutkattomasti.

Vihdoin ja viimein asensimme seuraavaksi ikuisuuden odottaneen huopakaton, joka onneksemme valmistui sekin yhden päivän aikana. Alla kuva tarvittavista työvälineistä. Asennus oli mukavaa tönkön pikiliiman reunoille levitystä lukuunottamatta. Sekin onnistui huomattavasti paremmin liiman lämmityksen jälkeen, jolloin se oli hieman pehmeämpää. 

Katosta tuli hyvin siistin näköinen, joskin ilma oli melkoisen kylmä ja ennen kuin saimmepaikalle kuumailmapuhaltimen, meinasi huopien kohoaminen ja tarttumattomuus muodostua ongelmaksi. Kuumentelimme huopia vielä lisää seuraavana päivänä ja talloimme saumoja tiiviimmin kiinni.

Ennen syysloman alkua kerkesimme vielä asentaa paikalleen kakkosneloset ja alaosan paneloinnin, joissa ei ollut muuta ongelmaa kuin se, ettemme meinanneet alkuun saada poralla tehtyä reikiä metallirunkoon ruuvien kiinnittämiseksi. Alosan paneloinnista tuli siistin näköinen.

Paikalleen asentuivat myös yläosan nurkkalaudat ja ritiliköt, joista tuli toimivat.

Kerkesimme alaosan paneelien päälle tulevista laudoista tekemään valmiiksi vasta osan, koska niiden jiiriin saanti oli melkoista askartelua ja aiheutti päänvaivaa, kuten kuvasta näkyy. Niistäkin todennäköisesti tulee ajan kanssa ihan toimivat.

Kuvista näkymättöminä oheistöitä ovat olleet mm. maalaus, ritilikköelementtien asennus, toistn näytöntekijöiden avustus- ja siivoustyöt.

Tauollakin kerkesi toisinaan olla.

Syksy 2017 työssäoppimisen ja koulun alku

Koulun aloitimme tänä syksynä hyvin rivakasti työmaalle lähtemällä. Aluksi harjoittelimme taas materiaalien laskemista, sillä työmaata varten piti hankkia materiaaleja, kuten lautaa ja harjaterästä.

 Avustimme ampuradalle tehtävän katoksen teossa anturan (tässä tapauksessa samalla myös lattian) valuun asti. Alla kuvia projektista.

 Valmistin itse anturalle puista muottia poikien tehdessä raudoitusverkkoa. Koska pohja ei ollut kovin iso, ei itse valussa kestänyt kauaa. 

Johtuen siitä, että minä ja luokkalaiseni Rebekka pääsimme jo Leskelässä harjoittelemaan monia muita enemmän muurausta, emme tällä kertaa jääneet itse mukaan siihen työvaiheeseen vaan menimme aloittamaan eri työmaata.

Rebekan kanssa oma työmaamme alkoi purkamalla alla oleva roskakatos metallisia runkotolppia lukuunottamatta. Purku sujui helposti ja rivakasti lukuunottamatta katon isoimpia lankkuja.

Sivut purettuna:

Sivujen purkamisen jälkeen rälläköimme metallitolpista ruosteet ja maalasimme ne kahteen kertaan. Ainoa yllättävä momentti oli maalin vesimäisyys, mikä hieman vaikeutti maalaamista ennen sujuvan taktiikan keksimistä. Tolppien hiomisessa ei oikeastaan ollut muuta erikoisempaa huomioitavaa kuin se, minne hiomisesta johtuvat kipinät suuntautuvat.

Kattoa purkamassa:

Kun roskakatos oli siinä pisteessä, että jäljellä olivat vain maalatut metalliset runkotolpat, oli seuraava työmme hakea kaupasta paneeleita. Käytimme puolitoista päivää kaikkien paneeleiden maalaamiseen, sekä puolitoista niiden valmiiksi sirkkelöintiin tippanokkineen. Tippanokan teosta muistui mieleen,että sen suuruus tulee olla vähintään 15 astetta.

Kelien ja muun häslingin vuoksi olemme edellämainittujen töiden lisäksi tehneet myös oppilaskunnan asioita (kuten opastusta, ryhmäyttämistä ja informaation jakoa), hallin siivoamista, telineiden kantoa & muita yleisiä pikkutöitä talonmiehen avuksi ja lisää tulevien materiaalien laskua. 

Tarkoituksena olisi seuraavaksi päästä suunnittelemaan katokselle uutta kattoa.

Leskelän rakennusta

Alla vielä kevään työssoppimisjaksolta työkuvia ennen kipsilevyjen laittoa ja panelointia.

Leskelässä sain loppuvaiheilla työskennellä todella paljon yksin tai hyvin pienessä porukassa, jolloin oppimista tapahtui paljon. 

Etenkin betonin pinnan hiominen ja laajennuksen sisäosan rakentaminen olivat minulle täysin uusia asioita. Leskelässä työskentely oli minulle osa sisävalmistusvaiheiden töiden näyttöä.