Rakentamisen aloitus

Ensimmäisen kokonaisen viikon aloitimme rakentamalla linnunpönttöjä ja tekemällä työsuunnitelmia tulevaa rakennusprojektiamme, lämmintä autotallia varten. Opin, että ryhmäni tuki on tärkeää oppimisen kannalta. Itsenäistä lukemista on melko paljon ja siitä saa hyvää tiedollista osaamista, mutta käytännön osaaminen on minulle huomattavasti vaikeampaa. Henkinen kynnys lähteä toimimaan madaltui, kun nikkaroimaan sai lähteä tiimilähtöisesti.


Ensimmäinen linnunpönttö valmistui hitaasti ja tuskaisesti. Lopputulos oli toimiva, mutta ei esteettisesti kaunis tai mitoiltaan suora. Pöntön rakennus opetti minulle työvälineiden käyttöä ja sen, mitä minun tulisi parantaa seuraavaa pönttöä ajatellen. Toinen rakennelma onnistui jo paremmin ja oli huomattavasti miellyttävämmän näköinen.

Aloin löytää oman tapani työskennellä ja porakoneen, sirkkelin ja vannesahan käyttö ei tuntunut enää niin vaikealta. Oma kokemus pienestäkin rakentamisesta lisäsi rohkeuttani kokeilla uusia asioita, vaikka ne tuntuisivatkin haastavilta. Näin alussa en vielä ole täysin tyytyväinen työni lopputulokseen, mutta opin tekemästäni paljon ja huomasin, että joskus huolellisuus ja asiaan käytetty aika voivat korvata osan osaamistaustasta. Työskentelyni tehokkuus lisääntynee ajan ja kokemuksen myötä. Epäonnistuminen ei ole väärin, mutta uskalluksen puuttuminen ei ole hyvä asia.


Työsuunnitelmissa tutustuimme siihen kuinka perustukset rakennetaan. Kävimme myös keskiviikkona tutustumassa tulevaan työmaahamme ja mittasimme rakennusta kaivettavan alueen sijainnin. Kaivaminen toteutetaan yksityisen urakoitsijan toimesta, joten meidän työmme alkaa kapillaarikatkon rakentamisesta, maa-aineiden sekoittumista estävän  huovan asentamisesta paikoilleen, muottien rakentamisesta, raudoittamisesta ja valamisesta. Edessä oleva työ ei ole minulle tuttua, mutta ryhmänä työskentely oikean kohteen parissa kuulostaa mielenkiintoiselta. Kaikki on kiinni asenteesta!